Somestrategia työn alla – 8 keskeistä kohtaa!

Sitä sanotaan, että kulttuuri syö strategioita aamupalaksi ja näinhän se on. Totta sekin, että ensin kannattaa luoda strategioita, että voi onnistua uudistamaan ja synnyttämään haluttua yrityskulttuuria. Tämä kirjoitus käsittelee somestragian tekemistä, jonka meidän mielestämme tulee aina johtaa myös konkreettiseen toimintasuunnitelmaan.

Me suosimme työpajamuotoista työskentelyä. Työpaja tulee aina valmistella ennakkoon ja olla hyvin johdettu. Somestrategian tarve tulee johdolta mutta me uskomme siihen, että somestrategian tekeminen tulee tiimiltä. Paras tulos tulee yhteispelillä, jossa mukana on juuri se joukko, joka strategiaa käytännössä toteuttaa. Kun oma väki – juuri se sosiaalisen median parissa työskentelevä tiimi – luo itse käytänteitä, ne ovat kestäviä ja toteutettavissa.

Lisäksi kannustamme koko yrityksen johtoa osallistumaan prosessiin jossain vaiheessa. Jos yrityksessä myynti on vielä markkinoinnista erillään, niin viimeistään tässä vaiheessa heitä on hyvä kutsua mukaan keskusteluun – vaikka edes yhteen omaan sessioon tai katselmukseen.

Kirjasimme alle kahdeksan perusasiaa, joista on hyvä lähteä työstämään toimintaa tukevaa somestrategiaa. Hyvin tehdyn strategiatyön jälkeen tiimin on paljon helpompi työskennellä. Yhdessä määritellyt keinot ja tavat vapauttavat luovuutta ja valtuuttavat vastuunkantoon. Tästä poikivat ne timanttiset sisällöt.

 

Perusasiat paperille: nykytilan arviointi

Aluksi tulee arvioida nykytila: millaiset kanavat yrityksellä on, ketä niiden kautta tavoitetaan ja millaisin tuloksin? Ovatko kanavat vuorovaikutteiset, millaisia tuloksia maksetun mainonnan kautta saadaan, missä kaikkialla kanavat ovat esillä ja ketkä kanavia ylläpitävät?

Nykytilan analysointi kannattaa tehdä ennen strategiatyöskentelyä ja jos omat taidot eivät riitä, se kannattaa vaikka ostaa ulkopuoliselta. Jossain tilanteissa kannattaa tsekata kilpailijat omalta toimialalta tai ottaa vertailukohteeksi samankaltainen toimija ihan toiselta toimialalta. Nykytilan analysointiin ei kannata jäädä vellomaan vaan ottaa tiukasti katse kohti tulevaa.

 

Ketkä kanavien äärellä ovat ja (ennen kaikkea) keitä yritys haluaa tulevaisuudessa puhutella?

Nykytilan analysoinnin jälkeen on hyvä tehdä kohderyhmämäärittely: Keitä yritys nyt tavoittaa kanavissaan ja kenet se haluaa tavoittaa seuraavaksi? Montako erilaista ryhmää seuraajien joukosta voi tunnistaa ja mitkä heidän tarpeensa ja toiveensa voisivat olla? Miten he käyttävät somea ja mistä sisällöistä he pitävät?

Valistuneiden arvioiden jälkeen on tärkeää pysähtyä miettimään, kenet yritys haluaisi tavoittaa sisältöjensä pariin? Onko kenties niin, että juuri ne ostavat asiakkaat eivät ole yrityksen kanavien äärellä? Jos näin on, kannattaa miettiä, mitä sisältöä juuri he haluaisivat kuluttaa. Näin on helpompi päästä kiinni siihen, mitä sisältöä jatkossa tuotetaan, kuratoidaan ja tuetaan maksetulla mainonnalla.

Kohderyhmien äärelle kannattaa hetkeksi pysähtyä: mitä kapeampi toimiala ja asiantuntijuus, sitä tarkemmin kannattaa asiaa pohtia. Näin löytyy se oma tavoiteltu porukka.

 

Kanavavalinnat

Kun nykytila on arvioitu ja kohderyhmiä pureskeltu, on aika miettiä kanavavalintoja. Kanavavalintoja eivät ohjaa työntekijöiden mielenkiinto tai olemassa olevat taidot vaan kohderyhmät. Kanavavalinnat on yksinkertaisuudessaan strategian helpoin osa: mennään niihin kanaviin, missä asiakkaamme ovat.

 

Asiakkaan polku yrityksen sisältöjen parissa

Seuraavaksi tulee pohtia yhdessä johdon, myynnin tai vaikka asiakaspalvelutiimin kanssa asiakkaan polku yrityksen palvelujen parissa ja sitä myötä myös sisältöjen parissa. Missä kaikissa pisteissä yritys kohtaa asiakkaan? Missä kohti tätä polkua asiakas sattuu yrityksen sosiaaliseen mediaan ja mikä on tällöin somen rooli?

On hyvä piirtää auki somen paikka koko palvelu- ja myyntiprosessissa. Tiedämme kaikki, että some vie verkon ajankäytöstä ison osan (jo lähes 80 %), mutta tämä ei riittäne myyntitiimille perusteiksi tai resurssien saamiseksi. Asiakkaan polku onkin hyvä käydä läpi yhdessä yhteisen ymmärryksen synnyttämiseksi. Tällaisen prosessin mallintaminen auttaa sosiaalisen median tekijöitä kertomaan sosiaalisesta mediasta niille, jotka eivät siihen yrityksessä usko (jos näin vielä on). Samalla asetetaan tavoitteet tekemiselle strategisella tasolla.

 

Tone of voice vastaa kysymykseen ”miksi” ja auttaa kysymyksessä ”miten”

Tone of voice määrittää sen, miten yritys on ja puhuu verkossa, ja millaista tunnetta viestintätapa välittää. Äänensävyn määrittelyyn löytyy hyviä työkaluja ja keinoja, mutta määrittely lähtee yrityskulttuurista, yrityksen omistajuudesta, tavoitteita ja tarinasta. Usein hyvä tone of voicen määrittely ratkaisee yksittäisen somesisällöntekijän tuskan siitä, miten ja mistä viestin. Samalla tulee usein mietittyä sisäisen viestinnän ohjeistus sosiaaliseen mediaan. Kun tone of voicen viestii huolella koko organisaatiolle, tulee auttaneeksi omaa väkeä viestimään omasta asiantuntijuudestaan sosiaalisessa mediassa.

 


Minä somessa – hetkinen seis!

Koko tiimin kanssa kannattaa määritellä, miten kukin on somessa, mistä siellä tykkää ja miten sitä käyttää. Samalla voi käydä läpi jokaisen omat tavoitteet ja toiveet tulevasta: siitä, mitä kukin osaa ja mitä kukin haluaisi oppia. Keskustelussa käydään läpi ajankäyttö, tavoitteet, oppimisen paikat, toiveet ja tarpeet. Tässä kohdin tulee mietittyä samalla ostopalvelujen ja kouluttautumisen tarve yrityksen sosiaalisen median osalta. Samalla syntyy lukuja budjetointia ja työnjakoa varten.

Minä somessa -osio on hyvä alustus myös keskustelulle siitä, mitä kuuluu työhön ja mitä lasketaan työajaksi sosiaalisen median osalta.

 

Vasta näiden pohdintojen jälkeen on aika käydä vuosisuunnitelman kimppuun

Vasta ajatustyön ja asioiden kirjaamisen jälkeen voi istahtaa vuosisuunnitelman äärelle. Se kannattaa aina purkaa kuukausittaisiin toimenpiteisiin ja sitä myötä tarvittaessa viikkotasolle. Tässä osiossa käsitellään usein maksettu mainonta ja lukitaan myös vuosibudjetti. Vuosisuunnitelmassa on hyvä ottaa kantaa myös kriisiviestintään ja yrityksen muihin viestintä- ja markkinointisuunnitelmiin.

 

Tavoitteet ja mittaaminen

Moni strategiakonkari on sitä mieltä, että tavoitteet pitäisi asettaa ihan ensimmäiseksi. Meidän kokemuksemme myötä numeeristen tavoitteiden asettaminen on kuitenkin vaikeaa ilman tietoa siitä, mihin ja millä resursseilla ollaan menossa. Oletuksena tälle työjärjestykselle on, että yrityksen johto on antanut siunauksensa tai osallistuu strategiatyöskentelyyn ja että vähintään markkinointi- ja viestintäjohtajalla on markkinointisuunnitelmassa kirjattuna oma osio sosiaaliselle medialle.

Näiden päätösten ja tavoitteiden tulee kantaa prosessia niin pitkälle, että strategiatyön perusasiat on jumpattu yhdessä. Perusasioiden myötä on mahdollista päästä kiinni tavoitelukujen kirjaamiseen: mitkä ovat seuraajamäärätavoitteet, toivotut reachit, tulostavoitteet, kasvu- ja ylläpitoluvut ja niin edelleen. Kun käytettävissä olevat resurssit ja maksettu mainonta on määritelty, päästään latomaan tarpeeksi korkeita numeerisia lukuja tavoitetaulukkoon.

 

Jos haluat tarkastella vuoden 2018 sosiaalisen median suunnitelmaa ja tehdä strategiatyötä, joka johtaa hedelmälliseen käytännön tekemiseen, ota meihin yhteyttä. Varaa meiltä maksuton strategiatunti ja katsotaan yhdessä, mitä juuri teidän kannattaisi tehdä ja miten. Sen lisäksi, että me puhumme vuorovaikutuksen puolesta, olemme tehneet lukuisten yritysten ja toimijoiden kanssa strategiatyötä, joka on tuottanut tuloksia, joita kelpaa esitellä. Kerromme mieluusti niistäkin. Soita tai mailaa johanna@silia.fi / 040 167 9885.

 

Kirjoittaja Hanna Liimatainen on viimeisimpänä projektinaan startannut Allas Sea Poolin, Kauppatorin kupeessa sijaitsevan merikylpylän, markkinoinnin. Osana tätä käytiin läpi vaihe, jossa strategiatyötä tehtiin, työstettiin kumppanin kanssa ja vietiin koko tiimin voimin käytäntöön samalla, kun uutta palvelua lanseerattiin. Asiakkaita palveltiin markkinointitiimin lisäksi parhaimmillaan 20 asiakaspalvelijan voimin.